- Tontutko, kysyi isäntä. Joulupukki pudisti päätään ja
kertoi, että Jaska ja Juuso olivat joulupukin poroja, jotka olivat ensimmäistä
kertaa mukana aatonaaton tarkistuskierroksella. Petteri Punakuono oli vielä
viime jouluna ollut mukana sekä aatonaaton että aattoillan kierroksilla, mutta
tänä jouluna jo vanhaksi käynyt Petteri oli saanut jäädä kotiin lepään. Oli
nuorempien vuoro. Mutta kaikki ei ollut sujunut ihan suunnitelmien mukaan.
Joulupukki kumartui ja poimi maasta lasin sirpaleita.
Joulupukin lyhty oli hajonnut rysähdyksessä. No toisaalta, ei lyhdystä
muutenkaan liioin apua ollut. Lyhdyn takia oli tähän jamaan jouduttukin.
Heikkotehoinen lyhty ei pystynyt korvaamaan Petterin loistavaa nenää. Porot
olivat eksyneet reitiltä ja törmänneet suureen kuuseen.
- Mitä me nyt teemme? En ikinä saa rekeä korjatuksi
huomisiltaan mennessä.
Isäntä oli jo toipunut pahimmasta hämmästyksestä ja alkoi
hahmotella päässään suunnitelmaa. – Mennäänpäs meille. Eiköhän me homma
hanskaan saada.
Sisällä isäntä tarttui puhelimeen ja alkoi soitella. Olipa
onni onnettomuudessa, että haaveri oli sattunut juuri karkkilalaisen yrittäjän
metsässä. Karkkilalaiset yrittäjät olivat tunnettuja hyvästä asiakaspalvelusta,
monipuolisista palveluista, joustavuudesta ja ennen kaikkea yhteistyöstä. Sillä
yhteistyötä tässä tilanteessa juuri tarvittaisiin.
Minkälaista yhteistyötä mahtaa olla luvassa? Huomenna saamme tietää. =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti