Luukku 9

Ovelta tuprahti kirpeää pakkasilmaa, kun tonttukaksoset Tuisku ja Huisku pyrähtivät tupaan ja alkoivat huiskia ja häärätä aivan vimmatusti. Tuisku työnteli hirmuista pölynimuria ja Huisku kiskoi perässään ämpäriä ja pesuharjaa. Kaksoset olivat kaataa alleen tonttu Tosi Pikkuisen.

-Oho! Sanoi Tuisku. -Hyvä ettet joutunut imuriin.

-Kappas vain, sanoi Huisku. -Siinähän on tonttu Tosi Pikkuinen aivan ilman työtä. Nyt voitkin auttaa meitä siivoamisessa.

Tosi Pikkuinen ilahtui, kun hän vihdoin sai jotain tekemistä. Hän tarttui ämpäriin, mutta ei jaksanut kantaa sitä. Hän tukki sormilla korvansa, sillä hän pelkäsi imurin ääntä.

-Ai niin! Sinä olet vielä liian pieni, sanoivat Huisku ja Tuisku ja pyyhälsivät eteenpäin. Tosi Pikkuinen jäi seisomaan keskelle lattiaa.

-Olisin minä osannut pyyhkiä pölyt, tuumi Tosi Pikkuinen ja tunsi itsennsä niin yksinäiseksi ja onnetttomaksi, ettei ikinä ennen. Hän huokasi ja lähti ulos.

Ulkona oli kirpeä pakkassää. Pohjoisen kaamos levitti ilmaan paksua sinistä hämärää. Tunturit kohosivat mustina ja lempeinä metsän takaa ja Tosi Pikkuinen kuuli, miten ketut ja riekot juttelivat tunturissa. Porojen suojasta tuikki valoa ja Tosi Pikkuinen päätti mennä poroja hoitamaan.

-Minäpä tuon teille jäkälää, sanoi Tosi Pikkuinen. Hän haki jokaiselle porolle jäkäläpalleron ja tarjoili ne pikkuisesta kämmenestään.

-Sepä oli herkkua! Sanoivat porot ja nuolivat tontun kättä. -Jäkälä on parasta, kun sen saa Tonttu Tosi pikkuisen kämmeneltä.

Kun Tosi Pikkuinen tuli taas pihalle, kuu oli jo noussut tunturin takaa ja tähdet olivat kasvaneet suuremmiksi. Tuuli ajeli kimmeltäviä kiteitä pitkin hangen pintaa. Tiainen ja punatulkku kyyhöttivät tuulensuojassa aitan räystään alla ja Tosi Pikkuinen päätti hoitaa hieman lintujakin.

-Minäpä tuon teille jyviä, sanoi tonttu Tosi Pikkuinen. Hän meni aittaan ja haki kummallekin pari pikkuista jyvää ja tarjoili ne pikkuisesta kämmenestään.

-Sepä oli herkkua! Sanoivat linnut. -Parhaat jyvät saa tonttu Tosi Pikkuisen kämmeneltä.

Jatkuu huomenna... =)